• Pääsivu
  • Hankeen jäsenet
  • Blogi
  • Sarjakuvat
  • Tarrat
  • Yhteystiedot
  • Konferenssi
  • English
blogi
  • Home
  • Blogi
  • Tunteiden jännitteet sarjakuvassa Zenobia

Tunteiden jännitteet sarjakuvassa Zenobia

Kirjoittaja: Felix Kühn Ravn

Käännös: Anna Vuorinne

Tanskalaisten käsikirjoittaja Morten Dürrin ja piirtäjä Lars Hornemanin sarjakuva Zenobia (2016) kertoo tarinan Aminasta. Amina on pieni lapsi, joka pakenee sotaa ja lähtee ylittämään Välimerta veneellä yhdessä muiden pakolaisten kanssa mutta hukkuu tarinan lopussa. Aminan tarina ei ole mukava tai hauska – ensimmäisellä lukukerralla on vaikea olla itkemättä, vaikka sarjakuvan lukeminen kestää vain noin kymmenen minuuttia. Zenobia on saanut laajaa huomiota tanskalaisessa mediassa, kouluissa ja tavallisten lukijoiden keskuudessa, mutta myös kansainvälisesti. Tähän mennessä sarjakuva on julkaistu yli 15 maassa. On kiinnostavaa, että teos on toisaalta nähty aikuislukijoille suunnattuna sarjakuvana, toisaalta lastenkirjana. Molemmissa tapauksissa huomio on kohdistunut aiheen vakavuuteen, hukkuvaan pakolaislapseen. Zenobia tuntuu herättävän hankalia tunteita kaikenikäisissä lukijoissa, ja tässä tekstissä tarkastelen, kuinka tämä tapahtuu.


Zenobia kirjan kansi, kirjan käsikirjoittaja Morten Dürr ,kirjan piirtäjä Lars Horseman, kirjan kustantaja Cobolt

Teoksessaan Tunteiden kulttuuripolitiikka (2018; alk. 2004) Sara Ahmed ehdottaa, että tunteet tulisi ymmärtää relationaalisesti. Hän osoittaa, kuinka tunteet syntyvät ihmisten, asioiden, tunteiden ja paikkojen välisissä jännitteissä. Sarjakuvan lukuprosessi tuo tämän hyvin esille, sillä juuri sarjakuvan jännitteet (joita sarjakuvatutkija Charles Hatfield on teoretisoinut) ovat tunteiden lähde. 

Häiritsevä piiloleikki

Kuva Zenobia kirjasta, kirjan käsikirjoittaja Morten Dürr ,kirjan piirtäjä Lars Horseman, kirjan kustantaja Cobolt

Sarjakuvamuodon perustava jännite on kahden eri ilmaisutavan – näyttämisen ja kertomisen – välillä. Zenobia-teoksessa tämän eron merkkinä ovat useimmiten perinteiset valkoiset tekstilaatikot. Suurimmalla osalla sivuista sanat on sijoitettu kuvien ympäröimiin laatikoihin. Tämä hyvin erotettu suhde sanan ja kuvan välillä luo erityisen jännitteen. Sitä hyödynnetään esimerkiksi takaumassa, jossa näemme Aminan ensin piilosilla äitinsä kanssa, mutta heti sivun kääntämisen jälkeen vedessä hukkumassa. Kahteen laatikkoon jaettu teksti on kuitenkin edelleen häiritsevästi kiinni turvallisen menneisyyden piiloleikissä: “Minä olen täällä. / Vedessä.” Jännite piiloleikin ja hukkumisen välillä ei jätä lukijaa rauhaan.

 AaltoKuva Zenobia kirjasta, kirjan käsikirjoittaja Morten Dürr ,kirjan piirtäjä Lars Horseman, kirjan kustantaja Cobolt

Zenobia hyödyntää kuvakirjamaista kerrontaa käyttämällä toistuvasti yhden ruudun sivuja, ja alleviivaa näin tarinan hidasta rytmiä. On kuin aika seisoisi lähes paikallaan.Tämä tulee esille esimerkiksi sivulla, joka näyttää aallonharjalla kaatumaisillaan olevan pakolaisveneen. Kyseessä on tarinan dramaattinen huippukohta, mutta sitä ei kuvata meren kuohujen ja aallon heittelemien ihmisten kautta. Sen sijaan kuva on kuin kuvaelma, joka nojaa vahvasti intertekstuaalisuuteen (jälleen yksi Hokusai-aalto sarjakuvakaanoniin), ja meri pelkistää veneessä olevat ihmiset aaltojen heittelemiksi esineiksi. Kuva toimii vastametaforana usein pakolaiskriisin yhteydessä käytetylle epäinhimillistävälle aaltometaforalle. Meren kannalta ihmisillä ei ole mitään erityistä arvoa tai yksilöllisyyttä. Kuva näyttää hukkuvan pakolaisen tyyppinä. Se luo vahvan kontrastin Aminaan, joka on tarinan henkilöhahmo ja siten yksilöllistetty pakolainen (tai ainakin sellaisen fiktiivinen representaatio).

Amina on Zenobia

Kaikki sarjakuvasivun elementit edustavat yhtä aikaa sekä hetkeä kuvitellussa tapahtumasarjassa että graafista elementtiä ei-ajallisessa kompositiossa. Tämä tulee esille esimerkiksi seuraavalla Zenobia-teoksen aukeamalla. Vasemmalla sivulla näemme Zenobian, syyrialaisen soturikuningattaren, josta oli vähällä tulla koko Rooman valtakunnan hallitsija. Oikealla sivulla näemme vedessä olevan Aminan, mutta sivujen asettelu yhdistää nämä kaksi hahmoa toisiinsa. Vaikka ensimmäinen sivu on osa takaumaa, jossa Aminan äiti kertoo hänelle kuningatar Zenobiasta, se nivoutuu samalla yhteen seuraavan sivun ja toisen tarinan tason kanssa. Tämä tapahtuu komposition, sarjakuvasivun pintatason, avulla. Lopputuloksena on yksinkertainen tarina: Amina on Zenobia – ja koska Zenobia symboloi syyrialaisia naisia, kenties koko Syyrian valtiota, myös Amina toimii näiden symbolina. Amina on Syyria.

Kuva Zenobia kirjasta, kirjan käsikirjoittaja Morten Dürr ,kirjan piirtäjä Lars Horseman, kirjan kustantaja Cobolt

Kaukana ja lähellä

Sarjakuvamuodon jännitteillä on tärkeä rooli lukijan tunteiden herättäjinä, mutta yhtä tärkeitä ovat myös sisällön ja kontekstin jännitteet. Olennainen on esimerkiksi jännite, joka syntyy siitä, että Amina on toisaalta yksilö, toisaalta kaikkien pakolaisten edustaja. Tärkeä on myös jännite pohjoismaisen lukijan turvallisen ja pakolaisen turvattoman tilanteen välillä. Tavallisen pohjoismaisen lukijan silmissä syyrialainen pakolainen on anonyymi, hänellä ei ole kasvoja, ja Zenobia on eittämättä yritys antaa tälle hahmolle inhimilliset kasvot. Tämä tapahtuu fiktiivisen tarinan päähenkilön avulla, mutta Zenobia-teoksen vahvuus piilee siinä, että se ei ainoastaan henkilöi syyrialaisia pakolaisia.
Aminan merkitys on laajempi, sillä hän on myös kaikkien pakolaisten, kaikkien muiden yksilöiden edustaja. Kenties juuri tästä syystä tarina on fiktiivisyydestään huolimatta niin tunteita herättävä.

Tunteet sijaisevat ihmisten, maailman ja asioiden välisissä suhteissa, ja ne syntyvät jännitteistä. Niitä ovat kuvan ja sanan välinen jännite vaikeaa aihetta käsittelevän sarjakuvan sivulla, mutta toisaalta jännite omien tyttärieni ja Aminan välillä.

Samaan aikaan kun kirjoitan tätä omat tyttäreni juoksentelevat ympäriinsä ja leikkivät, mutta Amina, jonkun toisen tytär, on kuolleena meressä. Juuri tämän äärimmäisen jännitteen lukijan todellisuuden ja Aminan todellisuuden välillä Zenobia kutsuu näkemään ja tuntemaan. Todellisuutta on, että ilmielävät Aminat hukkuvat mereen. Tänään. Eilen. Huomenna. 

Kirjallisuus:

Ahmed, Sara 2004. The Cultural Politics of Emotion. Edinburgh: Edinburgh University Press.

Dürr, Morten & Horneman, Lars 2016. Zenobia. Copenhagen: Cobolt.

Hatfield, Charles 2005. Alternative Comics: An Emerging Literature. Jackson: University Press of Mississippi.

Vieraileva kirjoittaja, Sara Ahmed, Morten Dürr, Lars Horneman, Zenobia, Charles Hatfield, Felix Kühn Ravn, Tunteet, Jännitteet

  • Created on .
℅ Ralf Kauranen, Kotimainen kirjallisus, 20014 Turun yliopisto
℅ Ralf Kauranen Department of Finnish Literature, FI-20014 University of Turku, Finland
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.